Miten talo kierrätetään? Tätä moni pohtii kiivaasti

Kuvitellaan maailma ilman jätettä, missä yksittäisten tuotteiden ohella kierrätetään jopa kokonaisia rakennuksia. Näkymä on ehkä lähempänä kuin arvelet. Ilmastonmuutos ja resurssipula pakottaa kaikkialla yritykset, viranomaiset ja kansalaiset omaksumaan yhä laajemmin ns. kiertotalouden käytäntöjä, siis etsimään tapoja vähentää materiaalien kulutusta jakamalla, kierrättämällä sekä käyttämällä uudelleen ja uusiin tarkoituksiin.

Rakennusteollisuudessa kiertotalouden mukaisia toimintatapoja kehitetään lukuisilla kokeiluilla, pilottihankkeilla ja innovatiivisilla uusilla tuotteilla. Toisaalta myös muutospaine kasvaa: viime vuonna rakentamisen ja rakennusten hiilidioksidipäästöjen osuus kokonaispäästöistä kasvoi ennätykselliseen 40 prosenttiin, josta rakentamisen osuus oli 27 prosenttiyksikköä ja rakennetun infrastruktuurin ja materiaalien osuus 13 prosenttiyksikköä.

”Nämä luvut osoittavat mahdollisuuksien mittakaavan, mutta isot laivat kääntyvät hitaasti”, sanoo Maailman Talousfoorumin kiertotaloudesta vastaava johtaja Kristin Hughes. ”Jokaiselle materiaalille tarvitaan kestävä vaihtoehto, ja jokaisen komponentin hallintaan vaaditaan oma ratkaisunsa.”

Maailman Talousfoorumi pyrkii vaikuttamaan kaikkialla rakennusteollisuuden arvoketjussa, jotta entistä joustavamman, tehokkaamman ja kannattavamman liiketoiminnan suunnittelu ja toteutus todella etenee. Kuten Hughesin titteli vihjaa, hänelle kiertotalous on avain ongelmaan.

”Kun ihmiset kuulevat sanan kiertotalous, he usein ajattelevat, että puhutaan vain ympäristöasioista, mutta on kyse paljosta muustakin”, Hughes sanoo. ”Kiertotalous on ratkaisu koko sektorin massiiviseen ympäristöjalanjälkeen, mutta myös avain uusien liiketoimintastrategioiden löytämiseen entistä resurssiniukemmassa tulevaisuudessa.”

Hughes mainitsee esimerkin Isosta-Britanniasta, jossa koronapandemia laukaisi uudenlaista kiertoajattelua. Pandemian aikaiset toimitusketjujen häiriöt ja viivästykset jarruttivat erään kansainvälisen suunnittelu- ja konsultointiyrityksen liiketoimintaa. Yritys ei jäänyt toimettomana odottelemaan, koska terästä, kuparilankaa ja sähkökojeita taas alkaisi saada, vaan alkoi etsiä paikallisesti käytettyjä ja kierrätettyjä vaihtoehtoja.

”Tulokset olivat niin hyviä, että toimintaa jatketaan nyt myös normaalioloissa kustannustehokkuus- ja vastuullisuussyistä”, Hughes sanoo.

”Ajattelutavat ovat todella muuttumassa”, sanoo KONEen globaalista modernisointiliiketoiminnasta vastaava johtaja Jean-Paul Bourgeat. Hänen mukaansa kiertotaloutta kohti vievä kehitys on avannut KONEelle uusien prosessien ja toimintamallien yhteisinnovoinnin kautta uusia kumppanuuksia.

”Materiaaleja on kierrätetty jo vuosikausia”, Bourgeat toteaa. ”Nyt kysymys on siitä, miten siirrymme kypsään kiertotalouteen, jossa materiaalien purku ja käyttö uusiin tarkoituksiin saadaan mahdolliseksi uusilla tavoilla, niin että komponenttien uustuotantoa voidaan vähentää hyödyntämällä vanhaa.”

Yksi ongelmista on se, että pelkkä vanhan laite- tai rakennusosan kierrättäminen ei välttämättä ole niin ympäristöystävällistä ja resurssitehokasta kuin päällisin puolin luulisi.

”Jos esimerkiksi materiaalien kierrätys vaatii runsaasti kuorma-autokuljetuksia, se tietenkin vaikuttaa hiilijalanjälkeen”, Bourgeat selittää.

Hänen mukaansa vastaus ”todennäköisesti löytyy uudelleenkäyttö-korjaus-kierrätyssyklin lokalisoinnista”.

Opéra National de Lyonin korjaustöissä hiljattain toteutettu pilottiprojekti on hyvä esimerkki. Arkkitehtonisesti edustavan 18-kerroksisen rakennuksen kruunaa valtava kaareva lasikatto. Saliin mahtuu jopa 1 500 hengen yleisö, jota palvelleet viisi hissiä olivat lähestymässä käyttöikänsä loppua.

Ooppera, paikalliset hankinta-ammattilaiset ja KONE käynnistivät yhteistyössä purku- ja uusimishankkeen. Hissit purettiin huolellisesti, 100 komponenttia arvioitiin mahdollisesti kelvollisiksi uudelleenkäytettäväksi. Kaikki turvallisuuskriittiset komponentit kuitenkin uusittiin.

Tiimi sovitti työnsä oopperan harjoittelu- ja esitysaikatauluihin ja kokosi sekä lajitteli käsityönä kaikenlaiset materiaalit koristeellisista valaisimista aina sähkökeskuksiin. Yksistään kaapeleita purettiin yli kolme kilometriä.

Tavanomaisesti kaikki olisi hylätty jätteenä, mutta nyt moni komponentti valittiin mahdolliseen uudelleenkäyttöön. Osat pantiin myyntiin, kohderyhmänä esimerkiksi kiinteistö- ja rakennusalan ammattilaiset.

Maailman talousfoorumin Kristin Hughes kehittää yhteistyössä start-up-yrityksen kanssa digitaalisia ratkaisuja, joilla voitaisiin luoda markkinoita Lyonin oopperasta pelastettujen komponenttien tapaisille kierrätysmateriaaleille, jotta tarvitsijat ja saatavilla olevat materiaalit saataisiin kohtaamaan.

Sekä Hughes että Bourgeat ovat samaa mieltä siitä, että aidosti toimiva kiertotalous vaatii materiaalien jäljitettävyyttä, jotta ostajat voivat olla varmoja tuotteiden alkuperästä sekä siitä, kuinka kaukaa ne on kuljetettu.

Kehitteillä on jo niin sanottu digitaalinen materiaalipassi, joka tallentaa rakennusmateriaalien tiedot ja voisi mahdollisesti myös hyödyntää RFID-teknologiaa tuotteen koko elinkaaren seurantaan. Ratkaisun toivotaan lisäävän alan kiinnostusta ottaa käyttöön uusiomateriaaleja.

Hughes kuitenkin varoittaa, että päättäjät eivät aina pysy teollisuuden kiertotaloushankkeiden perässä. Hän mainitsee esimerkkinä sementin, joka aiheuttaa peräti kahdeksan prosenttia kaikista rakennusmateriaaleihin liittyvistä päästöistä.

Hughes kertoo rakennusmateriaalien valmistajasta, joka on kehittänyt kierrätysmateriaalista valmistetun sementtituotteen, jonka suorituskyky vastaa neitseellistä sementtiä tai on jopa parempi ja jonka hiilijalanjälki on merkittävästi pienempi. Mutta vaikka yritys hankkii käytetyn sementin Saksasta, Itävallasta ja Ranskasta, kyseisten maiden lainsäädäntö rajoittaa tuotteen myyntiä, jolloin käytännössä avoinna on vain Sveitsin markkina.

”Niinpä yrityksen haltuun kertyy isoja määriä kierrätyssementtiä, ja sen on vain odotettava, että lainsäädäntö ehtii ajan tasalle”, Hughes pahoittelee.

Bourgeat näkee rakennusalan kehittyvän myös toisilla rintamilla: ”On jo nähtävissä, että hiilitalouden kannalta kuormittavista romutuksista ja purkamisesta ollaan luopumassa ja sen sijaan kehitetään korjausrakentamista, muokattavuutta ja käyttötarkoituksen muutoksia. Tähän suuntaan näemme asiakkaidemme etenevän meidän kanssamme.”

Vaikka täysimittaisen kiertotalouden vaatimaan infrastruktuuriin, prosesseihin ja sääntely-ympäristöön on vielä ehkä pitkäkin matka, kehityksen suunta on kuitenkin selkeä ja moni elementti on jo valmiina muutosta varten. KONEen uudet hissit esimerkiksi ovat lähes pelkästään metallirakenteisia, mikä merkitsee, että 90 prosenttia komponenteista soveltuu jo nyt potentiaalisesti kierrätettäväksi tai uudelleenkäytettäväksi.

Hughesin mielessä siintää tulevaisuus, jossa kaikki käyttöikänsä päässä olevat tuotteet ovat kokonaisuudessaan palautettavissa valmistajille uusiokäyttöprosesseja varten. Aineettomilla liiketoimintamalleilla voitaisiin maksimoida rakennusten elinkaari ja ratkoa samalla liikakulutuksen ja ilmastokriisin aiheuttamia ongelmia.

”Joskus yksinkertaisimmat ratkaisut ovat aivan silmien alla.”