Useimmat meistä kohtaavat mielenterveysongelmia jossain vaiheessa elämäämme, olivatpa ne sitten henkilökohtaisia tai jonkun läheisen, mukaan lukien kollegan. Usein merkit eivät ole ilmeisiä. Joskus emme edes tunnista niitä itsessämme.
"En pystynyt nukkumaan, olin uupunut, sain ehkä kolme tuntia yössä unta ja yritin edelleen toimia töissä", muistelee Tom Wavre, segmenttipäällikkö ja markkinointipäällikkö KONEella. Tämä oli muutama vuosi sitten, mutta tuolloin hän ei ajatellut, että se oli mielenterveysongelma, hän ei vain voinut nukkua.
"Jos et puhu, ympärilläsi olevat ihmiset eivät tiedä", sanoo Wavre, joka kuvailee avautumista ensin lääkärille ja sitten esihenkilölleen käännekohdaksi. "Johtajan ei tarvitse olla terapeutti; heidän täytyy vain välittää, ja sillä voi olla suuri merkitys." Wavrelta se nosti valtavan emotionaalisen taakan ja antoi hänelle tilaa alkaa toipua.
Tällaiset tulokset eivät synny sattumalta. KONEella tätä välittämisen kulttuuria rakennetaan joka päivä empaattisuuden, kannustavan johtajuuden ja vertaistukiverkostojen avulla niin, että on ihan ok, jos et ole kunnossa.
Katso video, jossa Tom Wavre puhuu siitä, kuinka tärkeää on uskaltaa sanoa asioita ääneen. Löydät videon myös sivun yläosasta – klikkaa vain toistokuvaketta.
Suojakypärän painon alla
Mielenterveysongelmat ovat yleisempiä kuin ymmärrämme, erityisesti miesvaltaisella rakennusalalla. Paikan päällä pitkät työpäivät, tiukat määräajat, machokulttuuri ja arjen epävarmuus voivat nopeasti johtaa loppuunpalamiseen. Silti vielä vuonna 2025 mielenterveydestä keskusteleminen työpaikalla on edelleen vaikeaa, ja rakennusala on edelleen yksi itsemurhien riskialttiimmista toimialoista ympäri maailmaa.
KONE tunnistaa rakennusalan kiireelliset mielenterveyshaasteet ja ottaa johtavan roolin tekemällä yhteistyötä muiden yritysten kanssa ja edistämällä muutosta maailmanlaajuisesti.
"On olemassa sanaton paine olla kova ja vain jatkaa sitä", sanoo Pat Weil, New Building Solutions -johtaja, jolla on pitkä historia Ison-Britannian rakennusalalla. "Epäonnistumista pelätään, ja kamppailun myöntäminen voi tuntua heikkoudelta."
Lähes neljä vuosikymmentä KONEella työskennellyt Weil on huomannut, millaisen eron vahva ja ihmiskeskeinen johtajuus voi saada aikaan erityisesti rakennustyömailla.
"Aitous on avainasemassa", hän sanoo. "Pahinta, mitä johtaja voi tehdä, on kysyä joltakulta, mitä hänelle kuuluu, eikä tarkoittaa sitä. Kun johtajat aidosti välittävät, se luo tilaa muille puhua."
Tuen rakentaminen sisältä käsin
KONEella yksi tehokkaimmista työkaluista muutokseen ei ole tullut politiikoista tai kampanjoista, vaan siitä, että kollegat ovat yksinkertaisesti olleet tukena toisilleen. Tämä on myös ajatus KONEen maailmanlaajuisen mielenterveyteen keskittyvän työntekijäverkoston, Thriven, takana, jonka johdossa Wavre auttaa. Kasvava Thrive-yhteisö kokoaa säännöllisesti yhteen satoja KONEen työntekijöitä ympäri maailmaa. Yhdessä jäsenet suunnittelevat erilaisia aktiviteetteja, kuten paikan päällä järjestettäviä tapahtumia ja webinaareja, luodakseen kulttuurin, jossa jokainen voi menestyä, pysyä terveenä ja tuntea olonsa turvalliseksi hakea ja saada tukea mielenterveyteen.
"Olemme vain työntekijöitä, joilla on päivätyö ja jotka tekevät vapaaehtoistyötä, koska välitämme. Se tekee Thrivesta tehokkaan – se on vertaistukiverkosto, ei tekemistä ylhäältä alaspäin."
Mutta mielenterveyden leimautuminen näyttää edelleen olevan syvällä koko alalla. Psykologi ja Göteborgin yliopiston apulaisprofessori Kristina Aurelius johti äskettäin laadullista tutkimusta, jossa tutkittiin mielenterveyttä, itsemurhia ja työoloja Ruotsin rakennusalalla. Hän ja hänen tiiminsä haastattelivat 43 henkilöä eri tehtävissä työmaan työntekijöistä ja linjaesihenkilöistä ammattiliittojen edustajiin.
"Emme olleet varmoja, puhuisivatko he jostain niin arkaluonteisesta asiasta, mutta he puhuivat", Aurelius sanoo. "Ja se oli sinänsä rohkaisevaa." Tutkimuksessa havaittiin, että leimautuminen on edelleen yleistä, mutta se paljasti myös merkkejä kulttuurisesta muutoksesta, kun nuoremmat Z-sukupolven työntekijät ja yhä useammat naiset tulevat alalle.
Johtajien keskeinen rooli
Aureliuksen mukaan yksi tutkimuksen silmiinpistävimmistä löydöksistä oli se, kuinka monet työntekijät eivät yksinkertaisesti tienneet, kenen puoleen kääntyä, jos heillä oli vaikeuksia. "Jotkut näkivät työterveyshuollon voimavarana työnantajille, eivät heille. Joiltain kysyjiltä oli evätty pääsy avun pariin, mikä tuntui viestiltä: Et ole sen arvoinen." Eräässä tapauksessa apua pyytänyttä työntekijää kehotettiin odottamaan projektin määräajan päättymiseen. "Jos johtaja sanoo 'ei nyt', se voi lähettää musertavan viestin", Aurelius selittää.
Tutkimus vahvisti tunnettuja riskejä rakentamisalalla: sosiaalinen eristäytyminen, vaaralliset työympäristöt, raskaan työn aiheuttama krooninen kipu ja pitkäaikainen kipulääkkeiden tai alkoholin käyttö selviytymiseen. Tutkimus osoitti myös, kuinka keskeinen esihenkilön rooli voi olla.
"Oli todella liikuttavia esimerkkejä johtajista, jotka astuivat mukaan tilanteeseen ja auttoivat jotakuta kriisin läpi. Mutta oli myös tarinoita, joissa varhaiset merkit jätettiin huomiotta – traagisin seurauksin."
Aurelius uskoo, että yksi tehokkaimmista tavoista haastaa mielenterveyden leimautuminen on näkyvien roolimallien kautta – luotetuissa asemissa olevat ihmiset, jotka ovat kamppailleet ja toipuneet. "Se vaatii rohkeutta, mutta kun joku arvostettu sanoo: 'Kävin tämän läpi ja olen nyt kunnossa', se voi muuttaa koko tiimin kulttuuria", hän sanoo.
KONEella Wavre on esimerkki tästä muutoksesta. Päättämällä puhua avoimesti omista kokemuksistaan hän on auttanut normalisoimaan keskustelua muille ja osoittanut, että ensimmäisen askeleen ottaminen on turvallista.
"Puhuminen ei takaa, että henki pelastuu, mutta se voi auttaa", hän sanoo. "Ja rakennusalalla, jossa itsemurhaluvut ovat korkeat, tämä keskustelu voi olla kaikki kaikessa."
On tärkeää tietää, mistä hakea apua
KONEella on käytössä useita tukihankkeita, joilla autetaan työntekijöitä riippumatta siitä, missä päin maailmaa he ovat. Yritys tarjoaa esimerkiksi työntekijöiden avustusohjelmia, jotka tarjoavat luottamuksellista neuvontaa läpi vuorokauden 47 maassa ja pyrkivät tarjoamaan samanlaista tukea jokaiselle työntekijälle. Nämä palvelut ovat ilmaisia, anonyymejä, eivätkä vaadi esihenkilön hyväksyntää. KONE on myös luonut lokalisoituja resurssisivuja yli 50 maahan varmistaakseen, että työntekijät ovat tietoisia tuesta ja löytävät sen helposti.
"Et tarvitse lupaa", Wavre sanoo, "avustusohjelma on anonyymi ja ilmainen, ja se on käytettävissäsi, kun olet valmis."
Weilille mielenterveyden tuominen osaksi paikan päällä tapahtuvaa päivittäistä rytmiä on avainasemassa. Hänen neljännesvuosittaiset turvallisuustuokiot kokoavat yli sata työntekijää virtuaalisesti yhteen keskustelemaan fyysisten riskien lisäksi myös emotionaalisista riskeistä.
"On hyvä puhua siitä suurella foorumilla", hän sanoo. "Jokainen tuntee olonsa mukavammaksi, kun he kuulevat siitä keskusteltavan avoimesti." Weil huomauttaa myös, että mielenterveys on ollut vahvasti esillä hänen kahdessa viimeisessä neljännesvuosittaisessa istunnossaan. Merkki siitä, että se ei ole enää vain satunnainen painopiste, vaan odotettu osa terveys- ja turvallisuuskeskusteluja.
Tukea voi saada avustusohjelmista ja muiden resurssien kautta, ja KONEella näitä aloitteita kehitetään jatkuvasti. Useimmiten tuki alkaa kuitenkin meistä itsestämme. Kuten Weil sanoo: ”Mitä enemmän asiasta puhutaan, sitä vähemmän tarvitaan ensiapuhenkilöitä. Joskus riittää vain ystävä rinnalle.”
7 vinkkiä mielenterveyden tuen helpottamiseen työssä
1. Aloita keskustelu: Esihenkilöt voivat näyttää esimerkkiä – yksinkertaisesti sanomalla "Oveni on aina auki, jos haluat puhua" viestii, että tukea on saatavilla.
2. Tee tiedot näkyviksi: Laita esille julisteita, ilmoituksia tai digitaalisia viestejä, joissa esitellään tarjolla olevia neuvontapuhelimia ja työterveysryhmiä sekä ohjeita niiden tavoittamiseen.
3. Tarjoa useampi kuin yksi tapa: Kaikki eivät tunne oloaan mukavaksi puhuessaan esihenkilölleen. Kannusta ottamaan yhteyttä kollegoihin tai nimettömästi ulkopuoliseen tukiryhmään.
4. Pidä koulutukset lyhyinä ja käytännöllisinä: Työntekijöillä on harvoin aikaa pitkiin istuntoihin, mutta tiimipalaverissa tai turvallisuustuokiossakin käyty keskustelu voi kylvää siemenen.
5. Korosta roolimalleja: Kun joku arvostettu henkilö, kuten työnjohtaja, työmaapäällikkö tai pitkäaikainen tiimin jäsen, avautuu omista kamppailuistaan ja toipumisestaan, se auttaa muita tuntemaan olonsa vähemmän yksinäiseksi.
6. Normalisoi ylä- ja alamäet: Mielenterveys ei ole heikkous – se on jotain, joka kaikilla on. Kuten fyysinen terveys, se voi muuttua ajan myötä.
7. Tee tukemisesta vahvuus: Miesvaltaisilla työpaikoilla huoli tiimikaverista ei ole heikkoutta vaan se on merkki johtajuudesta. Toisistamme huolehtiminen on osa tiimityöskentelyä.