KONE | Tulevaisuuden Koti on muutakin kuin teknologiaa

Teksti: David J. Cord

Teknologian kehitys mahdollistaa älykodit, mutta ”älykäs” ei aina välttämättä ole sama kuin ”hyödyllinen”. Tuntuu, että ihmiset haluavat älykotien sijaan viisaita koteja – koteja, jotka keräävät, analysoivat ja hyödyntävät dataa asukkaiden valitsemalla, heille mielekkäällä tavalla.

Rakennuksilla on yhä useammin ”aivot”, eli kyky mitata ympäristöä ja reagoida komentoihin. Kodin älyjärjestelmä voidaan ohjelmoida sytyttämään valot huoneeseen tultaessa tai kutsumaan hissi asunnosta poistuttaessa. Älykotien nousevan trendin mukaan kodilla on kuitenkin myös ”sydän” ja kyky myötäelää asukkaiden kanssa ja kohdella jokaista yksilöllisesti. Nyt sensori- ja viestintäteknologian kypsyessä seuraava iso harppaus tulee keinoälyn ja koneoppimisen myötä.

Kodeista tulee mukautuvia, ne oppivat tapamme ja ennakoivat tarpeemme. Kodit ymmärtävät meitä ja täyttävät tarpeemme, jos haluamme talvella lisää valoa, aamuseitsemältä ensimmäisen kahvikupillisen tai jos meidän pitää päästä nopeasti pohjakerrokseen koska olemme myöhässä. Koti mukautuu ikääntyvän väestön tarpeisiin nostamalla asuntojen lämpötilaa, suurentamalla kuvaruudun fonttia tai pitämällä hissin ovea hieman pidempään auki.

Kaupungistuminen jatkuu eri puolilla maailmaa, eikä siinä ole mitään uutta. Ihmiset haluavat asua kaupungeissa niiden tarjoamien työpaikkojen, palvelujen, sosiaalisten verkostojen ja elämysten takia. Kuitenkin kaupungistuminenkin muuttuu väestörakenteen muuttuessa: perhe perustetaan myöhemmin ja ihmiset elävät yksin pitempään. Tämän kaltaiset globaalit trendit vaikuttavat tulevaisuuden asumisen tarpeisiin.

Kaupunkiasuminen tarkoittaa, että rakennukset kasvavat korkeutta ja asunnot pienenevät. Myös asuntojen edullisuudella on merkitystä, mikä on luonut tarvetta pienille miniasunnoille ja yhteisomistusjärjestelyille. Joustavuuden merkitys on korostunut talouden ja väestörakenteen muutosten myötä. Vanhat teollisuuskiinteistöt on muutettava asunnoiksi. Ikääntyvällä väestöllä on uusia tarpeita ja toiveita.

Tämä edellyttää liikkuvuutta ja esteettömyyttä edistävää suunnittelua, mutta myös erityisesti ikääntyville kuluttajille tarkoitettuja uusia palvelukonsepteja. Koska kaupungistuminen sekä lisääntyy että muuttaa muotoaan, ihmisten turvallinen, tehokas ja mukava liikkuminen kaupunkiympäristössä nousee yhä kriittisemmäksi tekijäksi.

Suuressa osassa maailmaa on käynnissä selkeä murros. Kun ihmiset ovat saavuttaneet tietyn varallisuustason, he alkavat pitää tärkeänä muita asioita, kuten terveyttä, mukavuutta ja turvallisuutta. Ihmiset odottavat kotinsa ja asuinympäristönsä edistävän hyvinvointiaan; koti ei ole pelkkä paikka, jossa käydään työpäivän jälkeen nukkumassa.

Kodin käsite muuttuu ja laajenee asunnoista rakennuksiin ja kortteleista kaupunkeihin. Myös kodin ja työn välinen raja on häilyvä. Milleniaaleille on luontevaa tehdä töitä kotona omassa sängyssä tai nukkua futonilla toimistohuoneessa. Sitten on vielä diginomadit, jotka tekevät töitä etänä ja kutsuvat kotia mielentilaksi. Rakennusten on otettava entistä paremmin huomioon hyvinvointi, kuten asuntoon tulevan valon määrä ja pääsy puistoihin ja yhteisille alueille.

Tähän liittyvä nouseva kehityssuunta on valmiiksi kalustetut asunnot, joiden mukana voi ostaa myös erilaisia elämätapapalveluita, kuten kuntosalin käyttöoikeus, ruokaostosten toimituspalvelu, siivous- tai pesulapalvelu. Myös liikkuvuus on yhä tärkeämpää hyvinvointimme kannalta, kuten kaikki ruuhkiin juuttuneet hyvin tietävät. Kerrostaloissa on tilaa polkupyörien säilytykseen ja leveät ovet, joista ne saa helposti sisään. Myös hissimatka on tulevaisuudessa rikastuttavampi elämys: valot, äänet ja muut efektit on kaikki suunniteltu hyvinvointiamme silmällä pitäen.