NÄSINNEULA

Hissipoika painaa nappia, ja hissi liukuu liikkeelle kohti teräsbetonitornin huippua. On kesä 1971, upouusi näkötorni Näsinneula on juuri avattu Tampereella. Ihmiset jonottavat kahteen hissiin päästäkseen ylös maisemia katsomaan – ja ehkä osittain myös jännittävän hissimatkan takia.

Hississä on nopeusmittari. Ihmiset seuraavat viisarista, kuinka moneen metriin sekunnissa hissin nopeus kohoaa. Korvat menevät lukkoon. Suomen korkein rakennus oli tuohon aikaan korkea myös kansainvälisessä mittakaavassa – pilvenpiirtäjätkin olivat tuttuja lähinnä Yhdysvalloista.

Hissipoika tai -tyttö on hissimatkalla mukana ikään kuin turvana. Hän paitsi painaa nappia ja pitää seuraa asiakkaille hissimatkalla, myös rauhoittelee tarvittaessa. Joillekin pitkä hissimatka tuntuu melkein liiankin jännittävältä.

Näsinneulan hissien lupavaatimuksiin olikin kirjattu, että henkilökunnan edustajan piti olla aina paikalla, kun hisseissä matkasi asiakkaita. Tuo lupavaatimus oli voimassa vielä 1990-luvun lopulla, kun nuorukainen nimeltä Ville Aarresuo tuli Särkänniemeen useaksi kesäksi hissipojan pestiä hoitamaan. Hän muistaa nuo kesät hauskoina aikoina.

”Asiakkaat veistelivät aina samoja vitsejä, kuten ’kyllä tämä vissiin aina alaspäin menee’ ja ’taidatkin olla nyt urasi huipulla’.”

Jälkimmäinen vitsi on nykyhetken valossa huvittava: hissipoikia ei enää ole mutta Ville Aarresuo työskentelee nykyään Särkänniemen kehitysjohtajana.

Siten lieneekin varsin sopivaa, että kun Särkänniemen nykyään omistaman Näsinneulan vanhat hissit tulivat elinkaarensa päähän, juuri Aarresuon vastuualueeseen kuului etsiä oikea kumppani niiden uusimista varten.

Suuri osa suomalaisista on käynyt Näsinneulassa ja muistaa alkuperäiset hissit, niiden teräksenvärisen tunnelman ja sen jännän viisarin, josta hissin nopeutta saattoi seurata.

Pekka Norojärvi oli huoltopäällikkönä alkuperäiset hissit valmistaneella Valmetilla 1970-luvun alussa. Käyttöönoton jälkeen hän oli kollegoineen vastuussa hissin huollosta, jos katkoksia tulisi.

”Ensimmäinen sesonki oli aivan mahdoton. Yläkerta oli jatkuvasti täynnä. Muistan pari tapausta, että ihmisten piti aamuyöstä päästä ylhäältä alas ja jouduin lähtemään paikan päälle, koska hissit eivät toimineetkaan.”

Hissikonsulttina nykyään työskentelevä Norojärvi korostaa, että hissi on tuotteena aivan erilainen kuin esimerkiksi traktori tai auto.

”Hissi ei ole tehtaassa valmiiksi tehty ja testattu tuote, vaan se rakennetaan suoraan rakennukseen. Käyttöönotto ja testaus tapahtuu paikan päällä. Sen takia sitä ei noin vain myydä Suomeen vaikkapa jostain Kauko-Idästä.”

1970-luvun mittapuulla alkuperäiset hissit olivat uusinta huipputeknologiaa ja kyyti niissä aikalaisten mielestä erittäin tasaista.

”Jos markan kolikon laittoi alhaalla reunalleen, se oli reunallaan vielä ylöskin tultaessa. Olen testannut.”

2010-luvun lopulle tultaessa hissit olivat kuitenkin auttamatta tulleet elinkaarensa päähän. Ne oli kerran kunnostettu 1990-luvun lopulla, mutta nyt oli edessä vaihto kokonaan uusiin.

Särkänniemi palkkasi tätä tehtävää varten hissikonsultin, joka lähetti tarjouspyynnön kaikille suurimmille hissivalmistajille.

Yksi niistä oli KONE, jossa Näsinneulan hissien uudistaminen kuulosti kiehtovalta tilaisuudelta.

Särkänniemen hissien myynnistä KONEella vastannut myyntipäällikkö Jani Jylhä vastaanotti huhtikuussa 2017 saapuneen tarjouspyynnön. Hän muistelee, että se oli sisällöltään hyvin teknologiapainotteinen.

”Meillä oli pari kuukautta aikaa vastata siihen. En ole varma, keneltä ajatus alun perin lähti, mutta sisäisissä palavereissa aloimme harkita tarjouspyynnön lähestymistä kokonaisvaltaisemmalla tavalla. Eli laitoin tarjoukseemme kattavan teknisen ratkaisumme lisäksi myös ehdotuksen hissikorista, jossa olisi valoseinää ja ääntä. Liitin mukaan kuvan Tytyrin elämyskaivoksesta, jonne KONE on vastaavanlaisen ratkaisun toteuttanut.”

Ehdotus osui napakymppiin. Kehitysjohtaja Ville Aarresuo kertoo, että Särkänniemen strategian keskeinen osa on nimittäin viime vuosina ollut ympärivuotisen toiminnan lisääminen ja monipuolistaminen uudenlaisten elämysten avulla.

”Särkänniemessä on vahva huvipuisto, jonka kautta asiakkaat meidät yleensä profiloivat. Meillä on kuitenkin muitakin, ympärivuotisia kohteita, kuten planetaario, akvaario ja Näsinneula. Nyt olemme näiden kaikkien modernisoinnin äärellä.”

Hänen mukaansa hissiuudistus on ensimmäinen askel kohti uutta visiota.

”Tarkoitus on tulevaisuudessa kehittää varsinkin nuorille aikuisille ja aikuisille suunnattuja elämyksiä, joissa hyödynnetään uutta teknologiaa, kuten virtuaalitodellisuutta. Elämyksissä yhdistyvät taiteelliset ulottuvuudet ja viihteellisyys.”

Sen tarkemmin Aarresuo ei vielä halua tulevia hankkeita avata. Nyt huomion keskipisteenä ovat nimittäin hissit, ja niissä riittää yksinäänkin paljon puhuttavaa.

Matka Näsinneulan juurelta huipulle tai takaisin kestää noin 40 sekuntia. Ville Aarresuo näki tämän aikaikkunan tilaisuutena luoda asiakkaille lisäarvoa – korvata kännykän tai lattian tuijottelu sykähdyttävällä kokemuksella.

”Päätettiin, että tavoitetasoksi ei saa jäädä se, että siirrellään ihmisiä 120 metrin korkeuteen. Kyseessä on joka tapauksessa miljoonaluokan investointi. Jos tavoitteet olisivat jääneet tuolle tasolle, mikään ei olisi asiakkaan kannalta oikeastaan muuttunut. Koska Särkänniemen päätavoite on tuottaa iloa ja elämyksiä, otimme kriteeriksi sen, että uusien hissienkin pitäisi täyttää tämä tavoite”, hän perustelee.

KONE valikoitui hissiuudistuksen toteuttajaksi, ja sopimus allekirjoitettiin syksyllä 2018. KONEen tuotehallinnasta vastaava Tuukka Pakkala, joka on usein mukana yhtiön suurissa, kansainvälisissä hankkeissa, arvostaa Ville Aarresuon ajattelua.

”Suomessa käytetään usein sellaista sanaa kuin korjausvelka. Eli nähdään remontoinnin tarve, siis esimerkiksi hissiuudistus, pelkkänä kulueränä. Tällaista kuluerää tietysti mielellään siirtäisi tulevaisuuteen. Näsinneulan projekti on erittäin hyvä esimerkki päinvastaisesta ajattelusta: miten voidaan olemassa olevaan rakennukseen lisätä arvoa ja kilpailukykyä uuden teknologian avulla”, hän kuvailee.

Särkänniemi kuvaili KONEelle visionsa elämyksellisyydestä ja antoi sen jälkeen varsin vapaat kädet suunnitteluun ja toteutukseen.

Luovaa toteutusta kutsuttiin hoitamaan KONE Design -tiimi, joka tuottaa vastaavanlaisia ratkaisuja koko KONEen maailmanlaajuiselle konsernille.

KONE Designin johtaja Visa Rauta muistelee, kuinka Särkänniemen edustajien kanssa käytiin tutustumassa Tytyrin elämyskaivokseen sekä Amos Rexiin. Niissä on molemmissa toteutettu elämyksellisiä hissiratkaisuja.

”Meillä tuntui synkkaavan ajatukset hyvin yhteen. Asiakkaalla oli vahva ja kiinnostava näkemys siitä, miten he ovat kehittämässä konseptiaan ja miten rakennukset tulevat päivittymään tulevaisuudessa. Suomalaisessa mittakaavassa visio on rohkea ja poikkeuksellinen. Meidän oli helppo ottaa siitä kiinni”, hän kehuu.

Toteutuksen ydinidea oli tuoda luksuspilvenpiirtäjien hissien taianomainen tunnelma Näsinneulaan äänen, kuvan ja liikkeen keinoin. KONE Design -tiimi koosti moniaistillisen elämyksen useista eri teknisistä ratkaisuista, jotka synkronoitiin toimimaan toistensa kanssa saumattomasti. On huippuluokan äänentoisto ja säveltäjän tarkoitusta varten tekemä äänimaailma, on HD-näyttöjä ja ledivaloja – on tultu kauas siitä, kun viisarin seuraaminen riitti elämykseksi.

”Valoilla ja äänellä saadaan lisättyä liikkeen tuntua, eli vaikutelma on kuin rocket ride tai urheiluauto, josta lähtee kovat tehot”, Rauta kuvailee.

Hissin tosiasiallinen maksiminopeus on hänen mukaansa kuitenkin säilynyt samana.

Ville Aarresuo kertoo, että visuaalinen kokemus suunniteltiin tarkoituksella pehmeäksi, kuin maitolasin takaa esitetyksi.

”KONE Design -tiimin kanssa todettiin, että abstraktimpi ja pehmeäpiirteisempi animointi kestää paremmin aikaa, eli pintoja ei tarvitse päivittää koko ajan tarkan esitystekniikan kehittyessä. Toisaalta hissi on myöskin tila, jossa on usein paljon ihmisiä kerralla. Hyvin konkreettisen visuaalisen tarinan seuraaminen voisi olla haastavaa”, hän valottaa suunnittelun aikaisia pohdintoja.

Särkänniemen porukat pääsivät fiilistelemään kehkeytyvää spektaakkelia ensimmäisen kerran keväällä 2019. Näsinneulassa ei siinä vaiheessa ollut vielä mitään nähtävää, mutta hissikori oli koottu KONEen Hyvinkään tehtaalle.

”Ensimmäinen reaktioni oli, että näistä on tulossa juuri sellaiset kuin pitikin”, Ville Aarresuo muistelee.

Elämyskorin rakentamisen viimeisessä vaiheessa koriin asennettiin teemat. Tietokoneohjattu kokonaisuus on mahdollista ohjelmoida esittämään erilaisia teemoja, joita teoriassa voi olla lukematon määrä. Hissien käyttöönottovaihetta varten niitä tehtiin kaksi.

Ensimmäinen niistä on tarkoitettu päiväkäyttöön ja heijastelee läheisimmin juuri rakettimaisen nousun kokemusta ja luo huvipuistolle ominaista ”turvallista jännitystä”. Sen kohderyhmää on huvipuistoväki lapset mukaan lukien.

Toinen teema taas kuuluu iltakäyttöön. Se kietoutuu yhteen Näsinneulan fine dining -ravintolan tunnelman kanssa. Se on valomaailmaltaan päiväteemaa himmeämpi ja palauttaa läheisemmin mieleen suurkaupunkien pilvenpiirtäjien taianomaisen, luksusmaisen tunnelman.

Tavallinen hissikäyttäjä huomaa uudessa hississä tietysti äänen ja kuvat. Kaiken mahdollistaa kuitenkin pinnan alta löytyvä teknologia.

KONEen suurimpien projektien toteutuksesta vastaava Jukka Tammi kertoo, että Näsinneulasta tuli Pohjois-Euroopan ensimmäinen asiakaskäytössä oleva rakennus, johon on asennettu KONE UltraRope® -hiilikuituköydet, jotka korvaavat perinteiset teräsköydet. Niiden ansiosta muutenkin energiatehokas hissitekniikka saadaan entistä tehokkaammaksi. Se ei ole mikään pikkujuttu, kun matkaa ylöspäin on yli sata metriä.

”Energiansäästö tulee ennen kaikkea keveydestä. Kokonaismassa on UltraRopen ansiosta 50-60 prosenttia pienempi kuin se muuten olisi”, hän sanoo. ”Lisäksi moottori palauttaa energiaa jarruttaessaan samalla tavalla kuin hybridi- ja sähköautojen moottori lataa akkuja jarruttamisen aikana. Energiaa palautuu tällä tavalla jopa 90 % käytetystä energiasta.”

Särkänniemelle kaikki tämä säästö on tärkeää paitsi taloudellisista, myös ekologisista syistä. Ville Aarresuon mukaan vastuullisuus on organisaatiolle erittäin tärkeä asia.

”Haluamme olla kestävän matkailun edelläkävijä. Kaikki ratkaisut pyritään toteuttamaan siten, että pystymme luomaan iloista tulevaisuutta laajemmassakin mielessä kuin elämyksiä tuottamalla”, hän kuvailee.

Särkänniemen omistaa Tampereen kaupunki, jonka tavoite on olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Myös hissiuudistus vie osaltaan kohti tätä tavoitetta.

KONEelta massiivisen projektin toteutusta johti projektipäällikkö Lasse Lindgren. Toteuttajien näkökulmasta mieleenpainuvaa oli hänen mukaansa se, että toista hissiä laitettaessa toinen oli asiakaskäytössä. Näin Näsinneula ei ollut hissiremontin vuoksi ollenkaan suljettuna.

”Ennen uuden hissin asennusta piti tietenkin purkaa vanha hissi moottoreineen sieltä ensin pois ja rakentaa uudet pedit uusille moottoreille. Samaan aikaan toinen hissi oli koko ajan ajossa”, hän kertoo.

Projektiin kuuluivat myös riskien kartoitus ja pelastussuunnitelma, jotka toteutettiin yhteistyössä Pirkanmaan pelastuslaitoksen ja KONEen kunnossapidon kanssa. Pelastuslaitos kutsuttiin perehtymään hisseihin kaiken varalta jo asennusvaiheessa, mutta kaikki sujui alusta loppuun hyvin.

Osana pelastussuunnitelmaa hisseihin toteutettiin ratkaisu, josta KONEella ollaan erityisen ylpeitä: pelastusovet, joiden kautta on mahdollista hakea yhteen hissiin jääneet ihmiset toisella hissillä pois. Särkänniemelle turvallisuus on koko toiminnan perusta, jo huvipuistonkin takia.

Kun hissit vuoden 2020 alkupuoliskolla valmistuivat, Särkänniemellä oltiin, jos mahdollista, entistäkin tyytyväisempiä.

Koska Ville Aarresuo oli päässyt tutustumaan toteutuksen elämyspuoleen jo aikaisemmin Hyvinkään tehtaalla, ensimmäisellä hissimatkalla Näsinneulassa hänen huomionsa kiinnittyi uusien hissien tasaisuuteen. Niiden ajomukavuusluokka on mitta-asteikon paras eli AAA.

”Näin ihan vanhan hissipojan kokemuksella voin todeta, että kyyti on erittäin pehmeää ja hiljaista. Ja tämä pehmeys kun yhdistyy siihen immersiiviseen elämyskokemukseen, niin tulee melkein sellainen hauska olo, ettei ole aivan varma, liikkuuko hissi ollenkaan ja jos niin mihin suuntaan”, hän kuvailee.

Kolikkotestikin on uusille hisseille tehty, vaikka se ei taidakaan enää olla ajanmukainen tapa testata ajomukavuutta: hissi liikkuu ja värivalot heijastuvat kolikon pinnasta, mutta itse kolikko pysyy reunallaan yhtä hievahtamatta kuin jos se olisi asetettu pöydälle.