Oulun yliopistollinen sairaala

Sairaalan hissi kuljettaa matkustajia ylöspäin. Seuraavan kerroksen kohdalla hissi pysähtyy, vaikka kukaan siellä olijoista ei ole jäämässä pois.

Hissin ovet aukeavat, mutta hissiin ei astu yhtään ihmistä. Sen sijaan sinne rullaa sisään automaattitrukki, toiselta nimeltään vihivaunu. Lastina sillä on puhtaita vaatteita ja liinavaatteita, jotka ovat tulleet pesusta ja joita vihivaunu on nyt viemässä osastolle.

Yksi matkustajista seisoo vaunun edessä, joten vaunu pyytää kohteliaalla äänellä väistämään alta, että pääsee asettumaan hissiin.

Ja matka jatkuu.

Tämä visio on todellisuutta norjalaissairaalassa, jossa OYS 2030:n ohjelmajohtaja Kari-Pekka Tampio kävi vierailulla. Mutta tulevaisuudessa se voi olla todellistua Ouluunkin.

”Vielä emme ole hankkineet vihivaunuja tai päättäneet niiden hankinnasta, mutta uuden sairaalan tilat ja tekniikka mahdollistavat kyllä niiden käytön”, hän kuvailee.

”Henkilökohtaisesti uskon kyllä vahvasti, että meillä tulee olemaan robotteja. Ne voivat tehdä suurimman osan hyllyjen tyhjennys- ja täydennystyöstä yöllä, jolloin ihmisliikennettä on vähemmän. Tämä vähentää tarpeettomia kohtaamisia verrattuna ihmisen kuljettamiin trukkeihin, jotka toimivat lähinnä päiväsaikaan.”

Vihivaunujen käyttö ruoka-, pyykki- ja jätekuljetuksiin on vain yksi käytännön esimerkki siitä, mitä tulevaisuuden älykkäästä sairaalasta voi löytyä. Oulun yliopistollisen keskussairaalan visio tulevaisuudesta on kokonaisvaltainen.

Kaikki lähti liikkeelle 2010-luvun alussa. OYSin vanhat sairaalarakennukset ovat peräisin 1970-luvulta. Lähes puolen miljoonan suomalaisen erikoissairaanhoidosta vastaava OYS päätti rakentaa sairaalalle uudet tilat, ja samassa yhteydessä uudistaa sen toimintamalleja ja rakenteita, parantaa toiminnan tuottavuutta ja kehittää hoidon laatua. Taustalla vaikutti myös väestön ikääntymisen vuoksi lisääntynyt erikoissairaanhoidon tarve.

Syntyi ajatus maailman älykkäimmästä sairaalasta. Älykkäät ja muunneltavat tilat kestäisivät ajassa pidempään kuin edeltäjänsä. Uuden teknologian hyödyntäminen sekä helpottaisi hoitohenkilökunnan työtä että loisi älykkäitä, digi- ja lähipalveluja oikein yhdisteleviä, monikanavaisia palvelupolkuja. Varsinkin pitkien etäisyyksien Pohjois-Suomessa tällä on paljon merkitystä hoidon saatavuuteen ja tehokkuuteen.

Muutosvisio painottaa myös emotionaalista ja sosiaalista osaamista – potilaan empaattista kohtaamista, yksilöllistä hoitoa sekä organisaation puolella ratkaisukeskeisyyttä ja kokeilunhalua. Ammattiosaamisessa paino on muun muassa monialaisessa lähestymistavassa sekä jatkuvassa oppimisessa.

”Haluamme tarjota parasta mahdollista palvelua, mitä käytössä olevillamme resursseilla voi tuottaa. Julkisen puolen varoja käytettäessä täytyy aina miettiä, miten veronmaksaja hyötyy investoinneista. Uusi teknologia ja lääketiede maksavat. Jos ne eivät tehosta toimintaa ja paranna potilashyötyä, niin kustannukset karkaavat käsistä”, Kari-Pekka Tampio taustoittaa.

Toteutukseen OYS 2030 eteni vuonna 2019, jolloin A-talon rakentaminen alkoi. Siihen on tulossa muun muassa leikkaussaleja, synnytysosasto sekä lasten tehohoito. Vuonna 2020 sen viereen alkoi nousta B-talo, johon on tulossa muun muassa päivystys, vuodeosastoja ja sydänkeskus. Tämän jälkeen valtavan projektin työt ovat jatkuneet muun muassa C- ja F-talojen ja sädehoitoyksikön rakennustöillä. Koko projekti on suunniteltu valmistuvaksi vuosikymmenen loppuun mennessä, jolloin viimeiset vanhan OYSin rakennukset puretaan.

Mittavaksi projektia kuvailee myös B-rakennuksen allianssin projektipäällikkö Markus Pöllä Skanskalta. Monien eri toimijoiden allianssissa Skanska vastaa B-talon rakentamisesta.

”Tämä on yksi Skanskan suurimmista hankkeista ja suurin Pohjois-Suomen yksikön koskaan toteuttama hanke”, hän kuvailee.

Sairaalarakennuksissa esteettömyys on vielä tärkeämpi asia kuin tavallisesti, kun potilaita kuljetetaan pyörätuoleilla ja sängyillä. Esimerkiksi B-talossa on kaksi maanalaista ja kymmenen maanpäällistä kerrosta. Sekä A-, B- että F-talon hissien toimittajaksi on valikoitunut KONE.

KONEen asiakkuuspäällikkö Jarmo Tikkinen kertoo, että KONE pääsi keskustelemaan tilaajan ja projektin osapuolien kanssa jo varhaisessa vaiheessa, jolloin se pystyi tuomaan ihmisvirtoja sujuvoittavaa People Flow -osaamistaan suunnittelupöytään. Osaamisen lisäksi vaakakupissa painoi myös KONEen hissien elinkaari. Joustaviin ja pitkäikäisiin tiloihin tarvitaan pitkäikäisiä hissejä.

Myös aikatauluilla on ollut väliä, lisää KONEen projektipäällikkö Samu Tuomainen, joka on ollut mukana projektin käytännön toteutuksessa.

”Hankintavaiheessa meiltä kysyttiin, pystymmekö kirimään aikatauluja. Varovasti arvioiden projekti on edennyt puoli vuotta aikatauluista edellä. Tämä tarkoittaa tilaajalle tietenkin merkittäviä säästöjä.”

Markus Pöllä kertoo kysyneensä Skanskan työmaalta ja hankinnasta, miten siellä KONEen mukanaolo on nähty.

”He sanoivat samaa kuin mitä itsekin olen ajatellut: että KONEen kanssa asiat ovat sujuneet tämänkin mittaluokan hankkeessa juuri kuten pitikin. Olemme saaneet sitä ammattitaitoa ja palvelua, mitä isolta toimittajalta odotimmekin.”

Älykkään sairaalan visio näkyy Skanskan Markus Pöllän mukaan rakennusvaiheessa siten, että erilaisten järjestelmien ja tekniikoiden yhteensovittamistyötä on normaalia enemmän. Yhtenä osana tätä yhteensovittamista piti tietenkin miettiä myös hissejä.

”KONEella oli valmis integraatio – valmiit rajapinnat ja yhteydet käytettäväksi hisseissä. Kun tavoitteena on maailman älykkäin sairaala, niin tämä oli tietenkin tärkeää”, Pöllä kuvailee.

Rajapintoihin liittyy myös Kari-Pekka Tampion kuvaileman vihivaunun matka. KONEella on valmiina integraatio roboteille, jollainen vihivaunukin on. Joten kun se lähtee matkalleen sairaalan pyykkituvasta kohti osastoa ja lähestyy hissin ovia, sisään päästäkseen se yhdistää langattoman rajanpinnan avulla KONEen järjestelmään ja tilaa itselleen hissin.

Ja sama teknologia voidaan valjastaa vieläkin tärkeämpiin – ihmishenkiä pelastaviin – käyttötarkoituksiin.

”Itse maallikkona ajattelin aikanaan, kun kävimme KONEen tehtaalla Hyvinkäällä, että jo pelkkä mahdollisuus saada hisseihin älyä on vaikuttava ajatus. Mutta nyt kun ajattelen älykästä sairaalaa, niin pitäisihän sellaisessa tietenkin olla niin, että hissi toimii osana kokonaisuutta. Jos hoitaja lähtee kiireellä siirtämään potilasta vuodeosastolta leikkaukseen, niin tiedon tästä saavat myös hissit. Hissi tulee automaattisesti odottamaan oikeaan kerrokseen ja priorisoi kiireellisen kuljetuksen, jotta potilas pääsee hoitoon mahdollisimman nopeasti”, Kari-Pekka Tampio visioi.